Esineiden tai asioiden internet on viimeisen parin vuoden suurimpia teknologiahypejä. Viimeistään nyt lähes kaikki tietävät mistä puhutaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole mitenkään uusi asia, vaan sensoreita ja niiden tuottamaan tietoa on hyödynnetty jo kauan.
Toinen IoTin keskiössä jatkuvasti olevista termeistä on jo melkein loppuun asti kaluttu: ”ekosysteemi” – tuo kaiken ratkaiseva osaavien toimijoiden harmoninen liittouma, jonka avulla syntyy sitä kuuluisaa lisäarvoa. Laadukas ekosysteemi on kuitenkin välttämättömyys, sen olen konkreettisesti kokenut osana omaa työtäni suomalaisten suuryritysten kanssa.
IoT ei kuitenkaan ole mielenkiintoinen siksi, että kyseessä olisi uusi asia, vaan siksi, että se luo täysin uusia mahdollisuuksia. Tässä onkin käänteisesti se suurin haaste. Kun teknologian avulla voidaan mitata lähes mitä tahansa, mitä tietoa voisi missäkin liiketoiminnassa mitata ja miten tätä tietoa voisi hyödyntää?
Teknologia on itsessään tietysti monella tapaa hienoa, mutta vasta liiketoiminnan integroinnin ja palvelumuotoilun kautta syntyy konkretiaa. Näin teknologiavalmistajan saappaista katsottuna on myös merkittävää, että onnistumme muokkaamaan kokonaisvaltaisesti ajatuksia perinteisistä myyntiketjumalleista.
Teknologia mahdollistaa myös uusien toimijoiden, diginatiivien yritysten nopean syntymisen. Monen yrityksen osalta kilpailutilanne voi siis muuttua radikaalisti lähivuosien aikana, kun se kuuluisa ”joku” keksii uuden tavan liiketoiminnan menestystekijäksi. Isoja kysymyksiä ovatkin: mikä tieto olisi relevanttia juuri sinun toimialallesi tai yrityksellesi tai yhteisöllesi? Mitä tietoa voisi kerätä, analysoida ja miten siitä muotoiltaisiin uusia palveluita? Innovaatiohaaste on myös ratkaistava: kun käytännössä tänään rahaa saadaan perinteisen liiketoimintamallin kautta, miten luoda kokeellisen liiketoiminnan malleja, jotta uuttakin syntyisi? Kun kaikki resurssit ovat kiinni nykybusineksessa, mistä aikaa kehittämiseen? Miten kerätä organisaatiosta, omasta asiakasrajapinnastasi, ja omalta henkilökunnalta ne parhaat ideat asioiden parantamiseksi? Miten muuttaa organisaatiota, jotta tämä mahdollistuu nopeammin, kustannustehokkaammin, laadukkaammin, oikeassa paikassa oikeaan aikaan, täysin uudella tavalla ja siten, että asiakastyytyväisyys kasvaisi?
Mikä sitten muuttuu?
Autoilua on käytetty usein esimerkkinä siitä, kuinka teknologia muuttaa koko toimialaa. Kestää toki pitkään ennen kuin liikenteessä on vain itsestään ajavia autoja tai itsestään ajavat autot ovat globaalisti kaikkien ulottuvilla. Niin kauan kuin kyseessä on yhdistelmä, on kysyntää nykyisille liiketoimintamalleille. Mutta kun asiaa pyörittelee mielessään, on tämä esimerkki edelleen monella tapaa hyvä synnyttämään konkreettisia ajatuksia siitä, mikä kaikki voi muuttua kun autonominen ajaminen yleistyy. Mitkä ovat vaikutukset autokoulujen, taksien, auton omistussuhteiden, vakuuttamisen, rahoituksen, automyynnin, varaosamyynnin ja autohuollon liiketoimintamalleihin?
Uusia malleja kehitetään kuitenkin jo vauhdilla, konkreettisena esimerkkinä OP:n DriveNow -palvelu. Itsestään ajavan ”kilpa-auton” mallia voi katsella videolta esimerkiksi tämän linkin kautta. Vielä on matkaa ihmiskuskin ajolinjoihin ja suoritukseen, mutta eteenpäin mennään huimaa vauhtia!
IoT:n haasteet ja mahdollisuudet on helppo ymmärtää, mutta monesti äärimmäisen vaikeaa onkin löytää ne ideat ja pilottihankkeet, joiden kautta päästään uuteen maailmaan käsiksi. Tämä tarkoittaa myös, että on uskallettava kokeilla asioita ilman varmuutta niiden onnistumisesta, ja myös rohkeasti hylättävä epäonnistuneita projekteja. Angry Birdsin menestystarinakaan ei syntynyt Rovion ensimmäistä peliä tehdessä, vaan menestyksen saavuttaminen vaati kymmeniä kokeiluja.
On ilahduttavaa nähdä ja kuulla, kuinka aktiivisesti Suomessa tehdään työtä digitalisaation ja teknologian hyödyntämisessä liiketoiminnan kulmakivenä. Hienoja konkreettisia esimerkkejä on nähty mm. IoT Nordic -tapahtumassa Helsingissä, jossa keskitytään käytännön liiketoiminnan esimerkkeihin ja tiedon jakamiseen. Tämän linkin kautta löydät yhden tällaisen käytännön esimerkin videon muodossa.
Meillä Suomessa on valtavasti osaamista ja vaikka työt muuttuvatkin vauhdilla, on yhtä lailla totta, että uutta työtä syntyy jatkuvasti. Uudet liiketoimintamallit eivät tosin synny itsekseen, eikä asioita voi kehittää ilman vahvaa ymmärrystä nykytilasta. Minimissään jokainen voi miettiä, mikä olisi oleellisin asia jonka haluaisin muuttaa nykyisessä työssäni? Mitä tuo muutos tarkoittaisi? Kannattaisiko asialle tehdä jotain? Usein vastaus on kyllä, hankalampi osuus onkin kuka, miten ja kenen päätöksellä. Teenkö aloitteen vai odotanko että joku muu tekee? Uuden rakentamisessa vaikeinta onkin aloittaminen.