Koulujen digiloikka yltää konesalista hiirimatolle

Koululaisen koneen täytyy kestää käyttöä ja iskujakin. Päätelaitteen toimivuus on tärkeää, mutta koulun onnistuneeseen digiloikkaan tarvitaan paljon muutakin.

Perusopetuksen opetussuunnitelma on kannustanut kouluja digiloikkaan – siirtämään tekemistä digitaalisille välineille. Loikan askelmerkeissä on Dell Technologiesin koulutiimin asiakasvastuullinen myyjä Kalle Tuomolan mukaan kuitenkin melkoisesti vaihtelua.

”Koulujen digisiirtymä ei ole näkynyt osassa kunnista juuri lainkaan. Toinen ääripää taas on opiskellut uutta tekniikkaa innokkaasti, videokokouksista alkaen”, Dellin koulutiimin toinen asiakasvastuullinen myyjä Lauri Vuori kuvailee. Nämä mallioppilaat ovatkin olleet askeleen edellä viime viikkoina, kun etäopetukseen on siirrytty yllättäen ja nopeasti.

Vuori mainitsee Järvenpään kaupungin kouluesimerkkinä onnistuneesta digitalisaatiosta. Mitä Järvenpää on tehnyt oikein, kaupungin tietojenkäsittelyn kehittämispäällikkö Seppo Oksa?

”Olemme vieneet tietotekniikkaa ja sen käyttöä opetuksessa systemaattisesti eteenpäin jo pidemmän aikaa”, Oksa sanoo. Työ alkoi jo ennen digiloikkaa hallintorakenteista.

”Koulujen digivastaavien tiimi ja sitä ohjaava TVT-Asiantuntijaryhmä pitävät tiivisti yhteyttä. Tieto kulkee kaksisuuntaisesti. Etsimme ratkaisuja kentän tarpeisiin”, Oksa kuvailee.

Kaikki lähtee laitteista

Järvenpää on linjannut koulujen laitekannan ja -määrät sekä seuraa tilannetta aktiivisesti.

”Käytössä on tablettilaitteita erityisesti alkuopetuksessa ja perinteisiä kannettavia pidemmällä perusopetuksessa. Laitekantaa on harmonisoitu johdonmukaisesti, ja kouluilla on nyt pääsääntöisesti saman ikäisiä koneita”, Oksa sanoo.

Riittävä laitekanta on digisiirtymän ensiaskel. ”Vaikka koulu olisi täynnä koneita, se ei takaa että niitä käytettäisiin”, Oksa sanoo. Tietohallinto seuraakin jatkuvasti laitteiden käyttöastetta. ”Jos se on korkea, ja digivastaavien mukaan käyttöä olisi suuremmallekin määrälle, hankimme niitä lisää”, Oksa sanoo.

Koneiden on kestettävä raisuakin menoa. ”Tiedän tapauksia, joissa oppilaat ovat miekkailleet läppäreillään”, Tuomola sanoo.

Ilman turnajaisiakin laitteet ovat kovilla. Läppäri sullotaan reppuun, jota ei käsitellä silkkihansikkain. Kaikki Dellin koulukoneet ovatkin siksi erityisvahvistettuja.

”Dellin toimittamat laitteet ovat osoittautuneet käytössä hyväksi ratkaisuksi. Arvostamme pitkää, huoletonta käyttöikää”, Oksa sanoo. Erityisen tärkeää on hyvä akunkesto. Laitteen on toimittava koko koulupäivä ilman välilatauksia.

Konesalista hiirimatolle

Päätelaitteet ovat vain osa koulujen tietotekniikkaa. Kaiken konesalin ja hiirimaton välillä on toimittava, että tietotekniikka tukisi oppimista. Tässä on eduksi, jos yksi toimittaja voi tarjota infran koko kirjon. Dell Technologiesilta tämä käy.

Sami Kuorilehdon pro gradu -työn mukaan moni koulu ostaisi it:tä valmiiksi paketoituna kokonaisuuksina. Käytännössä infran osaset voivat kuitenkin olla hajallaan eri puitesopimuksissa.

”Hankintalaki ei tosiaan ihan aina helpota kokonaishankintoja. Toisaalta ratkaisuja ja hintoja voi vertailla, jos sopimuksia on useampi”, Oksa miettii.

Jos odottamaton tapahtuu, avun on tultava äkkiä. ”Dell voi tarjota tukipalveluja seuraavaksi työpäiväksi paikan päälle, jopa asiakkaan kotiin tai mökille”, Tuomola sanoo.

Jatkossa oppilaiden omat laitteet saattavat nivoutua koulujen it-infraan entistä tiiviimmin.

”Oppimisen pitäisi olla ajasta ja paikasta riippumatonta”, Oksa sanoo. Olisikin luontevaa, että koulutyötä voisi jatkaa saumattomasti kotona, esimerkiksi koululaisille mieleisillä älypuhelimilla.

”Tässä kehityksessä on kuitenkin muistettava perusopetuksen yhdenvertaisuus ja maksuttomuus”, hän sanoo. Tärkeässä asemassa ovat myös järjestelmätoimittajat, jotka viime kädessä mahdollistavat koulun järjestelmien käyttämisen kännyköillä.

HALUATKO PYSYÄ AJAN TASALLA TÄMÄN SIVUSTON PÄIVITYKSISTÄ? TILAA UUTISKIRJE, SAAT LINKIT UUSIIN ARTIKKELEIHIN SÄHKÖPOSTIISI KERRAN VIIKOSSA. Tilaa uutiskirje tästä

About the Author: Dell Technologies