Pistemäisistä ratkaisuista suunnitelmalliseen kehittämiseen

JAA:
Copied!

Moni yritys heräsi keväällä siihen, kuinka tärkeässä asemassa tietotekniikka ja digitalisaatio heidän liiketoiminnassaan ovat. Positiivisesti ajatellen kriisi on tarjonnut yrityksille myös uuden ja arvokkaan perspektiivin riskienhallintaan ja varautumiseen. Se on herättänyt kysymään, mitä meidän on tehtävä nyt ja tulevaisuudessa digivalmiuksiemme parantamiseksi.

IT-järjestelmien murros on Suomessa ollut kiperä haaste jo jonkin aikaa. Murros on keskittynyt pilvipalveluiden ympärille: sinne olisi siirryttävä, mutta käytännön toteutus niin, että eri ohjelmistot toimisivat saumattomasti ja turvallisesti yhteen on kallista, mutkikasta ja paikoitellen jopa mahdotonta. Tähän asti suomalaisyritysten sovelluksista vain murto-osa on pyörinyt pilvessä – toisin kuin yleisesti uskotaan.

Jo ennen koronaviruksen mukanaan tuomaa kriisiä liian moni suomalaisyritys teki pilvisiirtymiiin liittyviä päätöksiä ilman pidemmän aikavälin suunnitelmaa tai visiota siitä, mitä tavoitellaan. Ratkaisuja tehtiin pistemäisesti yksittäisten ohjelmistojen ja ongelmien ympärillä, mutta tällaiset investoinnit eivät useinkaan vie yritystä kohti parasta kokonaisratkaisua.

Kriisitilanteessa on vaarana, että vastaaviin nopeisiin ja harkitsemattomiin ad hoc -tyylisiin ratkaisuihin päädytään vieläkin herkemmin. Kehottaisinkin yrityksiä pistämään jäitä hattuun: viimeistään nyt kannattaa pysähtyä hetkeksi ja tehdä huolellinen kokonaisarkkitehtuurin huomioiva suunnitelma tulevaisuuden varalle!

Tavoitteena joustava hybridipilvi

Yleensä pyrkimyksenä ei ole viedä kaikkia tietojärjestelmiä julkiseen pilveen, vaan ainoastaan ne palat, jotka siitä hyötyvät. Pilvisiirtymissä etsitään siis hybridiratkaisua eli parasta mahdollista yhdistelmää julkisen ja yksityisen pilven sekä oman konesalin eri olomuotojen välillä.

Hybridipilven vahvuus on ennen kaikkea joustavuus ja avoimuus, joka mahdollistaa muutosten tekemisen myös myöhemmin, uuden käänteentekevän kriisin osuessa kohdalle. Sovellusten ja datan halutan olevan helposti siirreltävissä yksityisen ja julkisen pilven sekä verkon reunan välillä.

Hybridipilven kehittämisen tulee lähteä organisaation sovelluksista ja niiden käyttötavoista. Suositeltava tapa aloittaa, on analysoida organisaation sovellusportfolio ja arvioida, mitkä sovellukset ovat ylipäänsä siirrettävissä pilveen. Samalla pitää pohtia, mitä hyötyjä ja haittoja pilveen siirtymisestä seuraisi.

Suurella tai keskisuurella yrityksellä on tyypillisesti käytössään satoja ellei tuhansia sovelluksia, joista useimmat eivät ole edes pilvikelpoisia ilman sovellusmuutoksia. Esteenä siirrolle voivat olla esimerkiksi tietoturvavaatimukset, datan sijaintiin liittyvät vaatimukset, sovelluksen suorituskykyvaatimukset tai sovelluksen käyttämä legacy-teknologia.

Laadi kunnianhimoinen suunnitelma muutoksen toteuttamiseksi

Kun lähtötilanne on analysoitu, on aika laatia varsinainen suunnitelma. Yhdenkään yrityksen, jolla on käytössään enemmän kuin muutama sovellus, ei ole taloudellisesti perusteltua siirtyä pilven käyttöön kertarysäyksellä, vaan muutos kannattaa tehdä aina vaiheittain, sovellus tai sovellusympäristö kerrallaan.

Juuri vaiheittainen toteutus tekee suunnitteluvaiheesta erityisen tärkeän. Suunnitelma pitää laatia kokonaisuus huomioiden, eikä sen suhteen kannata mennä sieltä, missä aita on matalin – kunnianhimoisella suunnitelmalla saavutetaan tavallisesti myös paras lopputulos.

Monen suomalaisyrityksen it-murroksen kasvukivut ovat kriisiaikana äityneet aiempaa tuskallisemmiksi. Jotta nämä vaivat eivät kehittyisi epidemiaksi asti, haastan kaikki kipuihin havahtuneet yritykset varaamaan tänä kesänä aikaa ja resursseja harkittujen suunnitelmien tekemiseen! Se maksaa itsensä nopeasti takaisin ja suojaa tulevaisuuden kriiseiltä.

Antero Sarén, Dell Technologies

Haluatko pysyä ajan tasalla tämän sivuston päivityksistä? Tilaa uutiskirje täällä

Continue Reading